Vakuudettomien lainojen korkokatto on 1.1.2026-30.6.2026 nimellisellä vuosikorolla mitaten 17,50%. Korkokattoa ei sovelleta takautuvasti jo nostettuihin lainoihin.
Näin korkokatto määräytyy
Korkokatto on määritelty muodossa: 15% + Suomen pankin vahvistama viitekorko, mutta yhteensä enintään 20%. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla Suomen pankin vahvistama viitekorko on 2,50%. Ja koska 15% + 2,50% = 17,50% ja tuo on alle 20%, niin on vakuudettomien luottojen korkokatto Suomessa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 17,50%.
Tarkastelussa nimellinen vuosikorkoprosentti
Suomen luottojen korkokatolla rajoitetaan luoton korkeinta sallittua nimellistä vuosikorkoprosenttia. Luottojen yhteydessä on usein tarkastelussa myös ”todellinen vuosikorkoprosentti”. Todellisessa vuosikorkoprosentissa on huomioitu myös luoton mahdolliset niin sanotut sivukulut. Tuollainen voi olla esimerkiksi lainan avausmaksu.
Suomen korkokatto ei rajoita suoraan todellista vuosikorkoprosenttia, mutta koska nimellisellä vuosikorkoprosentilla ja todellisella vuosikorkoprosentilla on yhteys, niin rajoittaa korkokatto epäsuorasti myös suurinta mahdollista todellista vuosikorkoprosenttia.
Lisäksi on hyvä huomata, että on säädetty myös siitä, miten suuria sivukuluja lainasta saa periä. On esimerkiksi päätetty, että sivukulujen määrä saa olla vuodessa enintään 0,01% lainasummasta päivää kohden ja yhteensä sivukulut saavat olla enintään 150€/vuosi.
Sivukulujen rajoitukset koskevat niin sanotusti pakollisia sivukuluja, eivät vapaaehtoisia. Tuollaisia ”vapaehtoisia sivukuluja” voivat olla esimerkiksi kulut siitä, että laina siirretään mahdollisimman nopeasti hakijan pankkitilille.
Koskee myös muita luottoja kuin kulutusluottoja
Korkokatosta puhutaan monesti ”kulutusluottojen korkokattona”. On kuitenkin hyvä huomata, että sama korkokatto koskee todellisuudessa kattavasti myös muita vakuudettomia luottoja kuin kulutusluottoja. Suomen lainojen korkokattoa sovelletaankin myös esimerkiksi tyypillisiin joustoluottoihin, luottokortteihin sekä jopa osamaksuihin.